Hopeaa vivutettuna

Miksi sijoittaa hopeaan tai ylipäätään arvometalleihin? Aloitetaan toisella kysymyksellä eli miksi ei. Arvometallit eivät tuota fyysisesti mitään. Kilo metallia on erittäin todennäköisesti kilo metallia myös 10 vuoden päästä. Periaatteessa ihminen pärjää ilman arvometalleja, ihminen ei juurikaan tarvitse niitä, yleensä ne ovat teollisessa tuotannossa korvattavissa jollain muulla aineella/aineyhdistelmällä. Arvometalleja ei voi syödä, ne ovat vain statussymboli.

Statussymboli, siihen arvometallien suosio perustuukin. Ei ole montaa vuosikymmentä, kun suuri osa valuutoista oli sidottu arvometalliin. Esim. taalan arvo oli yhtä kuin 1/35 kultaunssi. Rahan ollessa sidottuna kulta tai muuhun arvometalliin rahasetelin omistaja oli varma, mitä hän rahallaan saisi. Nykyään setelillä ei juuri hyperinflaation iskiessä olisi muuta arvoa kuin uusiokäyttö vessan puolella.

Arvometallien arvostuksen stabiilisuus ja riskittömyys on osa niiden arvostusta. Vastaavaa oli havaittavissa vielä muutama vuosi sitten eurooppalaisten valtioiden liikkeellelaskemissa velkakirjoissa, se kupla on osittain jo puhjennut. Arvometallit ovat aina olleet osa ihmisten blingbling-kulttuuria ja vaikeina aikoina niihin tukeudutaan.

Itselläni on hopeaa vivutettuna ja siinä aion pitäytyäkin. Tulevaisuuden ennusteluista lisää esimerkiksi tässä uutisessa.

Ota hyöty vuodenvaihteesta

Sijoittaminen vuodenvaihteessa on kannattavaa, jos uskotaan tilastoihin ja miksi ei uskottaisi. Vuodenvaihde-efekti ja sen läheinen liittolainen tammikuu-efekti antaa sijoittajalle ylimääräisiä tuottoja, tutki asiaa esim. Jordanin ja Millerin kirjasta. Samassa kappaleessa on myös tehokkaista markkinoista, joita kukaan ei ole pystynyt tieteellisesti todentamaan, joten suosittelen hyppäämään ohi sen hötön. Me keskitymme siihen, mikä on pystytty tieteellisesti todentamaan.

Markkina-arvoiltaan suurilla yrityksillä osaketuotot ovat suurimmillaan keskikesällä ja vuodenvaihteessa. Vastaavasti pienillä yrityksillä tämä tammikuu-efekti on havaittavissa selvemmin, keskimäärin kuukausituotto pienillä yrityksillä on yli 6% per tammikuu. Täytyy ottaa huomioon, että todistus perustuu jenkkiaineistoon pitkältä ajanjaksolta 1926-2004, joten se ei ota kantaa, onko tätä anomaliaa enää olemassa, mutta vastaavia tutkimuksia on tehty muillakin alueilla ja tulokset ovat olleet samansuuntaisia. Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että Helsingin pörssissä ei ole montaa yritystä, jotka menisivät jenkkiaineistossa suurten yritysten joukkoon.

Me unohdamme markkinoiden tehokkuudet ja muun niitä sivuavan hölynpölyn ja keskitymme todistettavissa olevaan faktatietoon, niinkuin rationaalinen sijoittaja tekee. Vuoden vaihtuessa osakkeet tuottavat keskimääräistä enemmän, tämä on faktaa molemmin puolin vuodenvaihteen. Tähän koneeseen hyppäämme lentolakkoa pelkäämättä.